SDP:n Lotta Hamari: Hallituksen hätiköinti hankintalaissa törmää EU-sääntelyyn
–Hallitus ajoi jääräpäisesti viime keväänä eduskunnassa hankintalain uudistuksen läpi lukuisista asiantuntijoiden varoituksista huolimatta. Nyt laki uhkaa tulevan EU-sääntelyn myötä vesittyä. EU-sääntelyn eteneminen ei tullut millään tavalla yllätyksenä. Valmistelu oli tiedossa jo kansallista lakia säädettäessä, ja juuri siksi SDP vaati, ettei Suomessa pidä kiirehtiä tekemään ratkaisuja, jotka voivat pian olla ristiriidassa EU-tason sääntelyn kanssa, sanoo kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Lotta Hamari (sd).
Hallitus perusteli uudistusta kilpailun lisäämisellä ja sen tuomilla säästöillä, mutta tosiasiassa uudistus rikkoo hyviä ja toimivia käytäntöjä kunnissa ja hyvinvointialueilla, vaikeuttaa palveluiden järjestämistä sekä uhkaa aiheuttaa julkiselle sektorille jo valmiiksi tiukassa taloustilanteessa lisäkustannuksia.
–Tämä ei ole vain opposition arvio. Asiantuntijalausunnoista on luettavissa, että iso osa lausunnonantajista suhtautui kriittisesti esitykseen tässä muodossa. Erityisesti 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimusta ja sidosyksiköiden matalaa ulosmyyntirajaa pidettiin ongelmallisina. Uudistuksen arvioitiin lisäävän julkisen sektorin kustannuksia. Näitä varoituksia hallitus ei halunnut kuulla, Hamari toteaa.
Nyt valmistelussa oleva EU-sääntely on viemässä kokonaisuutta aivan toiseen suuntaan kuin hallituksen läpiviemä laki: ulosmyyntirajoja yhtenäistettäisiin EU:ssa ja Suomenkin rajaksi tulisi 20 prosenttia. Samalla kansallisesta 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksesta jouduttaisiin luopumaan.
–Tässä kävi juuri niin kuin keväällä varoitimme. Hallituksella ei ollut mitään pakkoa kiirehtiä kansallisen lain kanssa, vaan olisi ollut perusteltua odottaa jo tiedossa ollutta EU-valmistelua. Sen sijaan hallitus päätti väkisin viedä oman mallinsa läpi. Nyt EU-sääntely on viemässä lakia takaisin järkevämpään suuntaan, Hamari sanoo.
Hallituksen mallin ongelmista kertoo myös se, että ensimmäinen poikkeus 10 prosentin omistusvaatimukseen on jo jouduttu säätämään CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:tä varten. CSC:n erityislaissa yhtiö rajattiin vähimmäisomistusvaatimuksen ulkopuolelle ja sille säädettiin erikseen mahdollisuus laajempaan tutkimusinfrastruktuurin ulosmyyntiin.
–Kun juuri säädettyyn hankintalakiin joudutaan saman tien tekemään poikkeuksia, voidaan perustellusti kysyä, kuinka onnistunut alkuperäinen uudistus oli. Ei tämä ihan maaliin mennyt hallitukselta, Hamari huomauttaa.
Hallituksen alkuperäinen esitys valmisteltiin asiantuntijoiden laajasta kritiikistä huolimatta. Kuntakentältä, hyvinvointialueilta ja asiantuntijoilta tuli vahvoja varoituksia uudistuksen vaikutuksista kustannuksiin, palveluiden järjestämiseen ja toimivien yhteistyörakenteiden tulevaisuuteen. Silti hallitus ajoi esityksensä eduskunnassa läpi.
